TEE HYVÄNÄ SÄILYVÄ VIHTA tai VASTA

Mikäpä olisi sen ihanampaa kuin syksyn koleudessa ja talven kylmyydessä istahtaa saunanlauteille nauttimaan kesäisestä koivuntuoksusta ja kylvettää itseään vihdalla/vastalla.
Jotta tämä toive toteutuisi eikä edessä olisi vain ruskeaksi kuivuneiden lehtien sato lauteilla ja lattialla, kannattaa säilöttävien vihtojen tekeminen ajoittaa oikein.


Oikeaoppisesti tehty vasta/vihta säilyy kuivattuna tai pakastettuna vihreänä ja hyväntuoksuisena. Jos oksat on otettu epäsopivaan aikaan, lehdet ruskistuvat, irtoilevat herkästi ja niissä ei ole raikasta tuoksua kun ne otetaan käyttöön.

Aikaisin aamulla yläkuulla

Ensi talven vastat ja vihdat tulee perinteisten oppien mukaan tehdä koivunoksista, jotka on kerätty yläkuun eli nousevan kuun aikana. Tarkempi ajankohta määräytyy sen mukaan, koska paikkakunnallasi lehti on kasvanut täysikokoiseksi ja vahvaksi. Aamunhetki on paras keruuaika, mutta sitäkin tärkeämpi on kuunvaihe.

Helpointa on pyrkiä tekemään vihdat/vastat kasvavan kuun puolivälin paikkeilla. Ajankohta on se, jolloin almanakassasi kuun on piirretty oikealta puolelta valkoiseksi ja vasemmalta mustaksi.

Käsityötaitoja voi harjaannuttaa punomalla notkeasta koivunvitsasta renkaan, jolla oksat sidotaan yhteen.

Elävien oksien katkominen ei ole jokaisenoikeus

Muistathan, että elävistä puista oksien katkominen ei kuulu jokaisenoikeuksien piiriin. Omilta maailta luonnollisestikin voit ottaa vihta-/vastatarpeet harkintasi mukaan, mutta toisen maille tarvitset maanomistajan luvan.

Morsian ripsitään nokkosilla

No, ei nyt sentään pelkillä nokkosilla, mutta morsiussaunaan tehtyyn vihtaan/vastaan laitettiin paljon muutakin kuin pelkästään koivunoksia. Joukkoon tosiaan sujautettiin nokkosia kuvaamaan sitä, ettei avioliiton arki ole pelkästään auvoista vaan siihen kuuluvat myös suru ja kipu. Katajanneulaset muistuttivat samasta asiasta, mutta katajalla oli myös terveyttä vaaliva tehtävä.

Hyviä morsiamen kylvettämiseen olivat tammenoksat. Tammi on vanhastaan ollut suomalaisten elämänpuu ja vaurauden symboli. Pihlaja kuului luonnollisesti mukaan onhan sen ajateltu tuovat morsiamelle suojelusta ja hedelmällisyyttä. Siankärsämö ja muut rohtoyrtit sopivat myös hyvin vihtaan/vastaan puiden oksien joukkoon.



Vihta vai vasta?

Asiasta ei kuulemma tarvitse alkuunkaan kiistellä, sillä vihdanteon maailmanmestari Pentti Hakala totesi saunapäivänä 2019 antamassaan haastattelussa, että ne ovat tyystin eri asioita. Eroja on paljon, mutta mm. eri muoto. Vasta ladotaan pyöreäksi ja vihta hieman viuhkamaiseen muotoon.
Toki sanoilla on myös murreyhteys. Kotimaisten kielten keskuksen mukaan idässä puhutaan vastasta ja lännessä vihdasta. On kuitenkin todennäköistä, että ihminen säilyttää sen vaihtoehdon, jonka on lapsena omaksunut vaikka muuttaisi Suomea ristiin rastiin.


Suomalaisen saunan päivä

Saunan päivää on vietetty vuodesta 1986 alkaen aina kesäkuun toisena lauantaina. Se on myös vakiintunut vapaaehtoiseksi liputuspäiväksi.

Parhaat vastan/vihdantekopäivät kesällä 2025
2. - 4. kesäkuuta
17. - 19. kesäkuuta
1. - 3. heinäkuuta
31. heinäkuuta – 2. elokuuta

Kirjoitus:
Oda-Liv Koivisto. Tutustu Jussakka tuotteisiin tästä.

MadeBy-verkkokaupan tuotteita saunaan:

Tuotekuvat 6/2025

1. Kettu, huovutettu hattu saunaan tai paljuun Tmi Kirsin Työpaja
2. Pefletti, musta-harmaa raita Tmi Signatuuri
3.Saunatyyny pikkusydän kuosilla Enne Design
4.  Kestovanulaput 8 kpl pesupussissa Ullakko tuotteet
5. SAIMA saippua-alusta Ari Markkola